Mohandas Gandhi

Mohandas Karamchand Gandhin (1869-1948) tavoite ei ollut vain fyysisestä väkivallasta pidättäytyminen, vaan henkinen vapautuminen (satyagraha).

Tärkeimpiä ihmisoikeuksia

Kansalais- ja poliittisia oikeuksia:
•    oikeus elämään
•    oikeus vapauteen

Ihmisoikeussopimuksia

Ihmisoikeussopimusten ydin:
•    YK:n peruskirja (1945)
•    YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (1948)

Ihmisvelvollisuuksien julistus

Oikeuksien lisäksi ihmisillä on vastuu muista ihmisistä sekä ympäristöstä.

Lapsen oikeuksien sopimus

YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus laadittiin vuonna 1989. Se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, ulkopuolella ovat ainoastaan Somalia ja Yhdysvallat.

Ihmisoikeudet.net

Ihmisoikeuskasvatuksen oppimateriaalia ja koulutusta tarjoava Ihmisoikeudet.net -verkosto on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja Suomen Oneworld-portaaliyhdistyksen yhteine

Timantti


Teema: ihmisoikeudet
Kesto: 30 min.
Osallistujamäärä: 4 +
Ikäsuositus: 12 +
Tarvikkeet: oikeuskortit (liite 1)

Ihmisoikeusbingo


Teema: ihmisoikeudet
Kesto: 15 min.
Osallistujamäärä: 6 +
Ikäsuositus: 12 +
Tarvikkeet: pelipohja (liite 4) 

Ihmisoikeudet ovat samat kaikille

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaana ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”
(YK:n ihmisoikeuksien julistus 1. artikla)

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle. Niitä ei voi ottaa pois, ei edes henkilön omasta toiveesta. Ne ovat voimassa kaikkialla ja samat taustasta, sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, kansallisuudesta, taloudellisesta tilanteesta tai yhteiskunnallisesta asemasta, vakaumuksesta, uskonnosta tai mielipiteestä riippumatta.

Ihmisoikeudet ovat kansainvälisin sopimuksin määriteltyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, joiden toimeenpano ja valvonta on valtioiden vastuulla. Ihmisoikeuksia alettiin kirjata lakeihin 1600- ja 1700-luvuilla liberalismin ja valistusajattelun aikoihin. Ihmisoikeudet eivät kuuluneet kaikille, vaan määräytyivät henkilön syntyperän ja yhteiskunnallisen aseman perusteella. Ne olivat miesten oikeuksia, rights of man, droits de l´homme. Miestenkin kohdalla ihmisoikeudet koskivat vain vapaita ja taloudellisesti itsenäisiä miehiä. Naiset, lapset, palvelijat ja orjat jäivät näitä oikeuksia vaille.

YK:n ihmisoikeuksien julistus
(10. joulukuuta1948)

Nykyisin voimassa oleva ihmisoikeusjärjestelmä on kehittynyt toisen maailmansodan jälkeen. Sodan tapahtumien, juutalaisten kansanmurhan sekä muiden natsien vainojen kohteeksi joutuneiden ihmisryhmien kohtalon herättämänä kansainvälinen yhteisö halusi luoda järjestelmän, joka ehkäisee vastaavien tapahtumien toistumisen.

YK:n peruskirja vuodelta 1945 ja muutamaa vuotta myöhemmin valmistunut YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus luovat pohjan nykyiselle ihmisoikeusajattelulle ja kansainväliselle lainsäädännölle. Myös ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteet perustuvat nykyäänkin ihmisoikeuksien julistukseen.

”Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja rotu- ja uskontoryhmien kesken […]”
YK:n ihmisoikeuksien julistus (1948) artikla 26(2)

Ihmisoikeuskasvatus on näkyvästi esillä myös muissa YK:n asiakirjoissa. Niitä ovat lapsen oikeuksien julistus (1959), yleissopimus taloudellisista, sivistyksellisistä ja sosiaalisista oikeuksista (1966) ja lapsen oikeuksien sopimus (1989). Ne korostavat kasvatuksen merkitystä ihmisoikeuksien ja rauhantahdon toteutumisessa.

Keskeisimmät ihmisoikeussopimukset

Nykyinen ihmisoikeusnormisto kattaa lähes koko inhimillisen elämän kirjon. Ihmisoikeussopimuksista tärkeimpiin kuuluvat kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus ja taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus. Molemmat ovat vuodelta 1966. Niiden lisäksi YK on hyväksynyt yli 90 kansainvälistä sopimusta, julistusta ja asiakirjaa. Monien sopimusten tarkoituksena on suojella erityisryhmien oikeuksia.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat osa valtioiden välistä oikeutta. Ne otetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä kaksivaiheisesti:

1.    allekirjoitus eli periaatteellinen sopimussisällön hyväksyminen

–    ei vielä juridisesti velvoittava sitoumus

2.    ratifiointi eli sopimusvelvoitteiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

–    valtio sitoutuu noudattamaan sopimuksen periaatteita ja toimimaan sen mukaisesti

–    Ennen ratifiointia sopimukseen voi lisätä varaumia. Sen avulla valtio varaa itselleen oikeuden olla noudattamatta sopimuksen tiettyjä kohtia.

Oikeudet Suomessa

Ensimmäiset yleiset kansalais- ja poliittiset oikeudet, kuten äänioikeus, hyväksyttiin Suomessa vuoden 1905 suurlakon ja 1906 eduskuntauudistuksen seurauksena. Itsenäistymisen jälkeen hallitusmuotoon kirjattiin perusoikeuksien luettelo, johon vuonna 1995 lisättiin YK:n julistuksiin kuuluvat taloudellis-sosiaalis-sivistykselliset oikeudet. Vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki laajensi perusoikeuksia monin tavoin. Oikeudet ulotettiin koskemaan kaikkia Suomessa asuvia henkilöitä, myös ulkomaalaisia.