Demokratian historiaa

Demokratia tulee antiikin kreikankielisistä sanoista demos (kansa) ja kratein (hallita). Ateenan kaupunkivaltiossa valtaa käytti kansankokous, johon osallistui jopa yli 6000 kansalaista.

Rosa Parks

Rosa Parks kieltäytyi antamasta istumapaikkaansa valkoihoiselle matkustajalle alabamalaisessa bussissa vuonna 1955.

Syrjinnän muotoja

Ikäsyrjintää esiintyy vanhempien henkilöiden työhönotossa.

Pohtikaa

normaali-käsitteen merkitystä. Onko olemassa tavallisuuden normia? Miten normaalius määrittyy? Kuka on normaali ja kuka epänormaali?

Kiusaamistilanteita


Teema: kiusaaminen, syrjimättömyys
Kesto: noin 45 min.
Osallistujamäärä: 10 +
Ikäsuositus: soveltaen sopii kaikille

Demokratia ja tasa-arvo

Demokraattinen hallinto ei takaa rauhaa automaattisesti. Myös demokraattisesti hallituissa maissa tapahtuu ihmisoikeusloukkauksia, kuten sananvapauden rajoittamista, korruptiota, kidutusta ja vapaan liikkumisen estämistä. Toimiva demokratia edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista, kansalaisten osallistumista päätöksentekoon ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Myös vähemmistöjä suojelevat tietyt oikeudet ja kansalaisyhteiskunta saa toimia vapaasti mielipiteistään riippumatta.

On helppo pitää itseään suvaitsevaisena

Erilaisuuden hyväksyminen joutuu usein koetukselle vasta kun erilaiset tavat ja arvot vaikuttavat omaan elämään. Toisten huomioon ottaminen tuntuu useasta itsestään selvältä, mutta jollei työpaikalla, perheessä tai ystäväpiirissä ole vammaisia tai maahanmuuttajia, ei välttämättä tule ajatelleeksi pääseekö pyörätuolilla joka paikkaan ja millaista opastusta näkörajoitteinen tai huonosti suomea osaava henkilö tarvitsee.

Tasa-arvo ja syrjinnän kielto ovat ihmisoikeuksien kulmakiviä. Kaikki ovat samanarvoisia, eikä ketään saa kohdella eriarvoisesti tai asettaa muita heikompaan asemaan ilman perusteltua syytä. Syrjinnän kielto sisältyy myös Suomen lakiin.

”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

(Suomen perustuslaki 6 §)

Ihmisten tasavertainen kohtelu ei tarkoita kaikkien kohtelua samalla tavalla. Tiettyjen ihmisryhmien erityiskohtelu on joskus välttämätöntä. Positiivisella erityiskohtelulla tähdätään epäedullisemmassa asemassa olevan henkilön tai ryhmän olojen parantamiseen. Vammaisen henkilön oikeus avustajaan ei ole terveen henkilön syrjintää. Myös sukupuolen mukaiset kiintiöt tiettyihin tehtäviin tai toimielimiin ovat esimerkki sallitusta erityiskohtelusta. Positiivinen erityiskohtelu ei kuitenkaan saa johtaa tilanteisiin, jolloin se muuttuu etuoikeuksien antamiseksi ja muiden syrjinnäksi.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän

Suomessa tuli vuonna 2004 voimaan yhdenvertaisuuslaki. EU:n rasismi- ja työsyrjintädirektiivien pohjalta valmisteltu laki kieltää syrjinnän, määrittelee syrjinnän muodot ja velvoittaa viranomaisia suunnitelmalliseen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Erityisesti tulee muuttaa olosuhteita ja toimintatapoja, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan erityisesti koulutuksessa ja työelämässä.

Syrjintää on monenlaista, ja se voi kohdistua keneen tahansa mitä erilaisimmissa tilanteissa. Yhdenvertaisuuslain mukaan (6 §) syrjinnällä tarkoitetaan

1)    Sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä).
2)    Sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite (välillinen syrjintä).
3)    Henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä).
4)    Ohjetta tai käskyä syrjiä.

Välitöntä syrjintää on henkilön epäoikeudenmukainen kohtelu esimerkiksi vammaisuuden tai etnisen taustan takia. Se voi ilmetä fyysisen ympäristön rajoittamisena tai vaikeutena saada palveluja. Välillinen syrjintä näkyy työn saannin vaikeutena tai työtehtäville asetetuissa lisävaatimuksissa. Rakenteellisen syrjinnän havaitseminen on hankalinta, sillä monet vakiintuneet toimintatavat voivat olla syrjiviä. Kyse on usein käytännöistä, joita ei ole alun perin tarkoitettu syrjiviksi.

Kiusaaminen ja häirintä ovat myös syrjintää. Nimittely henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella, eristäminen ryhmästä tai silmätikuksi ottaminen ovat esimerkkejä syrjinnästä, johon on puututtava.

Monimuotoisuus on rikkaus

Suomessa on aina ollut monenlaisia henkilöitä ja ryhmiä. Vammaisuus, seksuaalinen ja sukupuolinen suuntautuminen, etniset vähemmistöt, eri kulttuurit, uskonnot ja kieliryhmät ovat olleet osa suomalaista arkea satoja vuosia.

Laki velvoittaa työn ja koulutuksen tasa-arvoon

Tasa-arvolaki pyrkii estämään sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Laki koskee muun muassa viranomaisten toimintaa, koulutuksen ja työelämän tasa-arvoa ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Uudistettu tasa-arvolaki astui voimaan vuonna 2005.

Laki velvoittaa viranomaiset laatimaan hallinto- ja toimintatapoja, jotka edistävät tasa-arvon toteutumista asioiden valmisteluvaiheessa sekä päätöksenteossa. Molemmille sukupuolille on tarjottava yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Myös opetuksen, tutkimuksen ja opetusmateriaalien on tuettava tasa-arvon toteutumista.

Työnantajien on edistettävä tasa-arvoa suunnitelmallisesti:
–    edistämällä yhtäläisiä työehtoja naisille ja miehille, erityisesti palkkauksessa
–    toimimalla siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä miehiä että naisia
–    tukemalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista
–    ennalta ehkäisemällä sukupuoleen perustuvaa syrjintää

Tasa-arvosuunnitelma on tehtävä yli 30 hengen työpaikoissa sekä oppilaitoksissa (ei koske perusasteen kouluja). Suunnitelmassa kartoitetaan naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin sekä palkat ja palkkaerot. Työnantaja on kerrottava, millä toimenpiteillä hän aikoo edistää tasa-arvon toteutumista.

Laki kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja seksuaalisen häirinnän. Syrjinnällä tarkoitetaan naisten ja miesten laittamista sukupuolen tai raskauden ja synnytyksen vuoksi eriarvoiseen asemaan. Välillistä syrjintää on eri asemaan asettaminen näennäisesti neutraalin säännön tai käytännön perusteella.