Lapsityövoiman määritelmiä

Lapsityövoiman määritelmät vaihtelevat:

Clean Clothes Campaign

Alankomaista lähtöisin oleva kansainvälinen Clean Clothes Campaign (CCC) -liike pyrkii parantamaan vaateteollisuuden työntekijöiden työoloja.

Jalkapallon matka


Teema: kestävä kehitys, lapsityövoima
Kesto: 45 min.
Osallistujamäärä: 5 +
Ikäsuositus: soveltaen sopii kaikille
Työkalu: internet

Työ ja talous

Yrityksillä on vastuu ympäristöasioista

Kuluttajan on usein vaikea tietää, onko tuote valmistettu eettisesti, ilman lapsityövoimaa tai kohtuuttoman pitkiä työpäiviä, ja onko työntekijä saanut työstään kunnollisen palkan. Useat ihmiset ovat kiinnostuneita ostamansa tuotteen alkuperästä, ja tästä syystä yritykset panostavat tuotantonsa eettisyyteen aiempaa enemmän.

Yritykset eivät välttämättä huolehdi ympäristöasioista tai yhteiskunnallisesta tasa-arvosta pyyteettömästi, vaan niillä saattaa olla muitakin motiiveja. Kilpailukyvyn ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä. Koska asiakkaat ovat kiinnostuneita ostamaan ekologisia ja eettisesti valmistettuja tuotteita, yrityksiin kohdistuu paine kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia. Lainsäädäntö on myös vahva motivaatiotekijä. Laissa asetetaan yrityksen toiminnalle rajat, jotka suojaavat työntekijän oikeuksia, vähentävät ympäristön saastuttamista ja estävät vaarallisten kemikaalien käytön. Myös yrityskuvan rakentaminen ja yhteistyökumppaneiden mielipiteet vaikuttavat. Yritykset eivät halua huonoa julkisuutta.

Yritysmaailmasta löytyy myös aitoa eettisyyttä ja vastuunottoa. Johtajan tai ylemmän johdon henkilökohtainen vakaumus sekä henkilöstön kanssa laaditut strategiat lisäävät yritystoiminnan vastuullisuutta.

Sertifikaattileima turvaa työntekijän oikeudet

Suuret maahantuojayritykset eivät välttämättä tiedä, mistä sadoilta alihankkijoilta ostettu tavara on lähtöisin. Tästä syystä maailmalla on kehitetty useita sertifikaattijärjestelmiä. Ne kertovat yrityksen sitoutumisesta yhteiskuntavastuullisuuteen. Ympäristöasioille on omat sertifikaattinsa ja sosiaaliselle vastuulle omansa.
Suomessa on käytössä kansainvälinen SA (Social Accountabily) 8000 -standardi, joka keskittyy yritysten sosiaalisen vastuuseen työntekijöistään. Yritys tai tehdas voi hakea standardin mukaista sertifikaattia toiminnalleen, kun se täyttää määrätyt ehdot: yritys ei käytä lapsityövoimaa, se maksaa kunnon korvaukset työstä ja ylityöstä, huolehtii työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä sekä sallii ammattiyhdistysten perustamisen.

Kotimaisilla maahantuojilla on oltava sertifikaatti ostaessaan tuotteita halpatuontimaista, joissa tiedetään olevan ongelmia työolojen tai lapsityövoiman käytön kanssa. SA 8000 -sertifikaattijärjestelmän lisäksi on useita muita, kuten FLA (Fair Labor Association), johon kuuluvat mm. Adidas, Nike ja Levi Strauss. Yrityksiltä edellytetään vastuuta selvittää tuotteiden alkuperä ja vaihtaa tavarantoimittajaa tarvittaessa. Kansalaisjärjestöt, media ja riippumattomat tutkimuslaitokset valvovat, että yritykset toimivat eettisesti oikein.

Lapsityövoiman käyttö on vakava ongelma

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan lapsityövoima tarkoittaa alle 15-vuotiaiden lasten työskentelyä elantonsa hankkimiseksi. Koulun ohessa tehtävää kevyttä työtä ei pidetä lapsen kehitykselle haitallisena.

Työtä tekevien lasten tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, koska monissa maissa lapsityövoiman käyttö on kiellettyä eikä lapsityöläisiä rekisteröidä virallisesti. Tehtaissa, kaivoksissa, kaduilla ja kotitalouksissa arvioidaan kuitenkin työskentelevän jopa 400 miljoonaa lasta. Valtaosa heistä työskentelee kurjissa ja jopa hengenvaarallisissa oloissa.

Lapsityövoiman käyttö yleistyy

Lapsityövoiman käyttö on yleisintä kehitysmaissa. Niissä asuu 87 prosenttia maailman alle 18-vuotiaista. Eniten työssäkäyviä lapsia on Aasiassa ja Afrikassa. Lasten työnteko lisääntyy jatkuvasti eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa arvioidaan olevan noin miljoona työtä tekevää lasta. Euroopassa lapsityövoiman käyttö on lisääntynyt muun muassa eräissä Välimeren sekä Keski- ja Itä-Euroopan maissa.
Lapsityövoiman pahimpia muotoja ovat lapsiprostituutio, pakkotyö ja vaarallisten töiden teettäminen lapsilla. Miljoonat lapset työskentelevät alipalkattuina kehnoissa oloissa monikansallisten yritysten tuotteiden valmistajina. Heiltä puuttuu usein oikeus kohtuulliseen korvaukseen, vapaa-aikaan, lomiin sekä inhimillisiin työaikoihin ja -oloihin. Työpäivät voivat venyä yli 12-tuntisiksi.

Suurin syy lasten työssäkäyntiin on köyhyys. Perheen taloudellinen ahdinko pakottaa lapset osallistumaan elannon hankkimiseen. Kehitysmaissa lapset ansaitsevat perheiden tuloista jopa 10–25 prosenttia. Usein tyttöjä tarvitaan myös kotona huolehtimassa kotiaskareista, vedenhausta, maataloustöistä ja pienimmistä sisaruksista.

Lapsilla käydään kauppaa

Vanhemmat saattavat myydä lapsensa työntekijäksi tehtaaseen, kaivokseen tai ilotaloon. Saadakseen vapautensa takaisin lapsi joutuu työskentelemään moninkertaisesti kauppahintaansa nähden. Monesti vapautuminen työtä tekemällä on jopa mahdotonta. Lapsikaupan uhreja on vuosittain arviolta 1,2 miljoonaa.
Kokopäiväinen työnteko heikentää aina lapsen kehitystä. Työnteko estää myös koulunkäynnin, mikä vaikuttaa lapsen omien kehittymismahdollisuuksien lisäksi myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.